Elintarvikkeisiin liittyvää tutkimusta ja opetusta vahvistetaan Itä-Suomen yliopistossa lahjoitusprofessuurilla ja uudella tutkimusympäristöllä, jotka tukevat myös elintarviketeollisuuden tuotekehitystä.

OLVI-säätiö on lahjoittanut Itä-Suomen yliopistolle viisivuotisen professuurin, jonka alana on elintarvikkeet ja terveys. Kutsusta tehtävään nimitetty professori Marjukka Kolehmainen kertoo, että tärkeä tavoite on vahvistaa ravitsemustieteen ja terveyden näkökulmia elintarvikekehityksessä.

Yliopiston kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikköön on rakennettu viime vuosina tutkimusympäristö, jonka avulla voidaan mallintaa ruokien sulatuksen tapahtumia suolistossa. –  Pystymme selvittämään esimerkiksi uusien proteiinin lähteiden hyväksikäytettävyyttä elimistössä, niistä suolistossa syntyviä aineenvaihduntatuotteita ja niiden mahdollisia terveysvaikutuksia. Kasviproteiinit ovat vielä paljolti tutkimatonta maastoa, joten kiinnostus niitä kohtaan on suurta.

Uusilla menetelmillä saadaan uudenlaista tietoa myös ennestään tuttujen elintarvikkeiden ja ruokien terveysvaikutuksista. – Voimme vaikkapa mallintaa, miten bioaktiivisten yhdisteiden saatavuutta elintarvikkeista voidaan lisätä elintarviketeknologian keinoin turvallisesti ja terveyttä ylläpitäen.

–  Voimme mallintaa myös esimerkiksi, miten  ihmisen kehityksen eri vaiheet lapsuudesta vanhuuteen vaikuttavat ruokien sulavuuteen sekä ravintoaineiden ja muiden yhdisteiden hyväksikäytettävyyteen. Muihin laboratoriotutkimuksiin ja ihmisillä toteutettaviin interventioihin yhdistettynä nämä menetelmät auttavat meitä selvittämään vaikutusmekanismeja erittäin kattavasti.

Kuopion kampuksella on toteutettu jo pitkään ruokavaliointerventioita ja muuta tutkimusta elintarvikkeiden terveysvaikutuksista ja ruokaturvallisuudesta. Uusi tutkimusympäristö tuo Kolehmaisen mukaan tähän erinomaisen lisän.

Uudenlaisia vaihtoehtoja lihalle – täsmäruokaa suolistomikrobeille

Erityisesti lihan korvaaminen ainakin osin kasvikunnan, kuten viljan ja palkokasvien proteiineilla on eduksi sekä terveydelle että ympäristölle. Haasteena on kuitenkin se, että yksittäiset kasviproteiinit ovat yleensä koostumukseltaan lihaa yksipuolisempia, eikä elimistömme saa hyödynnettyä niitä kokonaan. Apuun tulee elintarviketeknologia. – Teknologian keinoin kasvisolujen rakennetta voidaan muokata niin, että proteiinien pääsy ja hyväksikäyttö elimistössä paranee. Uudenlaisissa proteiinipitoisissa tuotteissa on yhdistetty erilaisia kasviproteiinin lähteitä niin, että niiden proteiinikoostumus on kattava, Kolehmainen toteaa.

Kasvipohjaisissa tuotteissa myös kasvien sisältämä kuitu ja muut bioaktiiviset yhdisteet voidaan valjastaa edistämään terveyttä. – Fermentoiminen on yksi menetelmä, jolla on perinteisesti ajateltu olevan hyviä terveysvaikutuksia, ja uusilla tutkimusteknologioilla voimme saada siitä näyttöä – miten fermentoidut tuotteet vaikuttavat ravintoaineiden hyväksikäytettävyyteen ja mikrobiston toimintaan. Nykytiedon valossa monet ruoan terveyshyödyt ja -haitat välittyvät juuri suolistomikrobien toiminnan muutosten kautta. Se, mitä syömme, vaikuttaa siihen, mitkä mikrobit suolistossamme viihtyvät ja mitä yhdisteitä ne tuottavat.

Aineenvaihduntatuotteittensa välityksellä suolistomikrobit voivat säädellä jopa keskushermoston toimintaa.

– Uusi näkökulma on täysjyväviljan käytön yhteys psyykkiseen hyvinvointiin. Havaitsimme täysjyvärukiin käytön vähentävän serotoniinin tuotantoa suolistossa. Aiempien tutkimusten perusteella korkea serotoniinipitoisuus voisi olla yhteydessä kroonisten sairauksien suurempaan riskiin. Nyt tutkimmekin mekanismeja, joilla tämä vaikutus välittyy ja miten se liittyy täysjyväviljan terveysvaikutuksiin.

Kolehmainen muistuttaa, että terveellisen, suositusten mukaisen ruokavalion voi koostaa monella tavalla ja siihen voi hyvin sisältyä myös eläinperäisiä tuotteita, vaaleaa lihaa kuitenkin mieluummin kuin punaista, ja vaihtelevasti eri kalalajeja maitotuotteiden lisäksi. – Tälläkin saralla elintarviketeknologian tutkimus voi tuottaa uusia ja kestävämpiä ratkaisuja. Esimerkiksi kalan muuten hukkaan menevistä osista voitaisiin eristää proteiineja ja bioaktiivisia peptidejä uudenlaisiin tuotteisiin.

Uusi tutkimusympäristö on pystytetty paljolti osana Ruokalaakso-projektia, jossa ovat mukana myös Savonia-ammattikorkeakoulu, SavoGrow Oy sekä useat elintarvikeyritykset. – Yritykset ovat tärkeitä kumppaneita siksikin, että ne voivat välittää tutkitun tiedon uusina tuotteina kauppoihin kuluttajien hyväksi.

Elintarviketeknologian näkökulmaa vahvistetaan Kuopiossa myös ravitsemustieteen koulutuksessa, viimeksi uudella elintarviketutkimuksen moduulilla, joka tarjoaa tuoreinta tietoa suolistomikrobeista, terveyttä edistävistä elintarvikkeista ja ruokaturvallisuudesta – ruokien mikrobiologisesta laadusta aina ravinnon riittävyyteen globaalisti.

Lisätietoja:
Professori Marjukka Kolehmainen, p. 0403553617, marjukka.kolehmainen (a) uef.fi
Lähde ja kuva: UEF Viestintä