OLVI-säätiön rahoittamassa Jyväskylän yliopiston historian ja etnologian laitoksen tutkijoiden toteuttamassa kolmevuotisessa projektissa selvitettiin millaiset ovat nykyisen Ylä-Savon alueen taloudellisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin juuret. Ylä-Savon Kotiseutumuseon perusnäyttely uudistettiin osana tutkimushanketta. Kuluvana vuonna 60 toimintavuottaan juhlivan museon näyttelysisällöt avautuvat kävijälle nyt syvemmin audiovisuaalisin keinoin. 

Vuonna 2020 tehty päätös yli puolen miljoonan euron apurahasta oli samalla OLVI-säätiön lahja 130 vuotta täyttävälle Iisalmen kaupungille ja jokaiselle yläsavolaiselle. Tutkimus, kirja ja museon näyttelyuudistus valmistuivat kolmen hankevuoden aikana.

Apuraha avaa historian portit
Ylä-Savon elämisen ehdot 1500–1900-hankkeessa syntyi mittava uutta tietoa ja aiempia käsityksiä muuttavia tutkimustuloksia sisältävä  Uudisraivaajien maa -historiateos sekä uusittu perusnäyttely Ylä-Savon kotiseutumuseolle.

Kaskimailta pörssiyhtiöiden tukikohdaksi
Tänä päivänä Savon pohjoisinta osaa halkovat suuret peltoalueet, yritystoiminta on kekseliästä ja sanotaanpa ”savolaisen siunatun hulluudenkin” löytyvän puhtaimmillaan Ylä-Savosta. Nykyinen Ylä-Savo tunnetaan valtakunnallisesti muun muassa alueen kärkiyritysten Olvin, Ponssen, Genelecin tai Normetin menestystarinoiden ansiosta, alueen toimijoiden tiiviistä By Iisalmi-yhteistyöstä sekä ”Iisalmen ihmeistä”.

Vain muutama sata vuotta sitten peltojen tilalla humisivat ikihongat ja seutu tunnettiin kuvaavasti Pohjanperänä – Ruotsin valtakunnan syrjäisenä ilman pysyvää asutusta olevana alueena. Alueelle vähitellen muuttaneita uudisasukkaita odottivat suuret ponnistelut. Koti ja elämän perusedellytykset – ruoka, lämpö ja turva – piti perustaa raivaamalla metsää kaskipelloiksi ja solmimalla suhteita muiden seudun uudisasukkaiden kanssa.

Tutkimuksessa ihmisten elämä tulee näkyviin hyvin konkreettisesti. Sen ohessa, että lukijalle kerrotaan syyt ja seuraukset, miksi elämä alueella oli milloinkin tietyn laista, valokuvien ja yksittäisten sukujen ja ihmisten elämäntarinoiden kautta käy ilmi, millaista kulloistenkin elinolojen aikaan oli elää.

Miten Suomi ja Ylä-Savo asutettiin?
Ainutlaatuisiin alkuperäislähteisiin perustuva uutuusteos  Uudisraivaajien maa  tarjoaa harvinaisen aluetaloudellisen näkökulman Suomen historiaan, jossa Ylä-Savon kehitystä verrataan koko maan kehitykseen.

Jari Ojalan ja Riina Turusen toimittama teos analysoi Suomen rakentamisen tarinaa Ylä-Savon asutushistoriasta käsin, liittäen alueen osaksi kansainvälistä asutusliikkeiden historiaa ja Suomen aluetaloudellisia kehityskulkuja. Esihistoriasta lähelle nykypäivää ulottuvaa ajanjaksoa tarkasteleva teos kytkee menneen nykypäivään ja tarjoaa syvemmän ymmärryksen alueen ominaispiirteistä.

”Ylä-Savo on kiinnostava esimerkki yhdestä suomalaisesta uudisraivauksella muodostuneesta asutusalueesta ja elämisen ehtojen tutkimisesta kaukana keskuksista, luonnon tarjoamien mahdollisuuksien äärellä. Samalla teos tuottaa uutta tietoa nimenomaisesti Ylä-Savon menneisyydestä ja auttaa ymmärtämään sen nykyisyyttä ja kenties tulevaakin.”

”Käsitys Ylä-Savon Suomen mittakaavassa jopa poikkeuksellisesta köyhyydestä ja takapajuisuudesta muodostui 1800-luvulla. Tässä teoksessa arvioimme uudelleen ja osin kumoamme tämän väitteen: Ylä-Savo ei ollut sen köyhempi tai kurjempi kuin moni muukaan Suomen alue.”

Geneettisen sukututkimuksen ja digitaalisen historiantutkimuksen uusimpia, innovatiivisia keinoja hyödyntävä teos on kuvitettu ainutlaatuisilla yläsavolaista elämää 1900-luvun alussa esittelevillä kansatieteellisillä valokuvilla sekä kultakauden taiteilijoiden teoksilla, joissa Ylä-Savo oli usein kohteena.

Museon näyttely avaa portit omiin juuriin ja alueen mielenkiintoiseen historiaan
Kotiseutumuseon näyttely uudistui tiiviissä moniammatillisessa yhteistyössä historiantutkijoiden, museoammattilaisten, digitaalisten sisältöjen tuottajien, äänisuunnittelijoiden, näyttelyarkkitehdin, asentajien ja rakennusalan ammattilaisten kanssa.

Uudistettu näyttely yhdistää audiovisuaalisen tekniikan ja kiehtovat tarinat, tarjoten ainutlaatuisen kokemuksen, joka herättää historian henkiin.

Ojala, Jari ja Turunen Riina (toim.): Uudisraivaajien maa – Ylä-Savon asutus ja elämisen ehdot. (SKS, 2024).

Uudisraivaajien maa on saatavissa painettuna ja avoimesti verkossa.
👉 https://kirjat.finlit.fi/…/tuote/uudisraivaajien-maa/5077771
👉 https://doi.org/10.21435/ht.291

 

 

OLVI-säätiön tukemana Jyväskylän yliopiston historian ja etnologian laitos on 11 tutkijan voimin selvittänyt Ylä-Savon asemaa kansainvälisessä asutusliikkeiden historiassa ja Suomen aluetaloudellisessa kehityksessä. Kirjan julkistamistilaisuus ja Ylä-Savon kotiseutumuseon uudistetun näyttelyn avajaisia vietettiin lauantaina 8.6.2024.

 

Maidon merkitys on vuosisatojen ajan ollut suuri yläsavolaiselle aluetaloudelle. Ylä-Savossa oli hyviä järvenrantaniittyjä ja kaskiahojen laitumia. Voita vietiin suhteellisen paljon jo 1600-luvulla niin Pohjanmaalle kuin Etelä-Karjalaan. Kuva: Ahti Rytkönen

 

Ylä-Savon Kotiseutumuseon uutta audiovisuaalista tekniikkaa: Elonkehrä avaa entisajan toimenkuvia äänin, tekstein ja kuvin kaskimailta kauppalaan.
Tekniikka ja sisällön toteutus: 4Business ja Oioi Collective. 

Uudisraivaajien maa – teoksessa Ahti Rytkösen ja Ivar A. Ekströmin valokuvat sekä kansanelämää kuvaavat taideteokset valaisevat lisää elämisen ehtoja. Kuvissa on mukana paikallisia aikalaisia 1920- ja 1930-luvuilta. Niissä on kaikenikäisiä ihmisiä työssään ja kotioloissaan, erityisesti lapset ja naiset nousevat esiin kirjan kuvissa. Kuvitukseen sisältyy myös havainnollisia karttoja.

Lisätiedot:
Jari Ojala, rehtori, Jyväskylän yliopisto, p. 0400 247 387, sähköposti: [email protected]
Matti Pehkonen, Ylä-Savon kotiseutuyhdistys ry, hallituksen puheenjohtaja p. 0500 272 067
Mervi Toivainen, OLVI-säätiön asiamies p. 050 548 4384

OLVI-säätiö on yleishyödyllinen säätiö, jonka perusti vuonna 1955 Olvin pitkäaikainen toimitusjohtaja ja pääomistaja, teollisuusneuvos E.W. Åberg puolisonsa rouva Hedwig Åbergin kanssa. Kotiseututyö on yksi säätiön avustuskohteista. Säätiön säädekirjan mukaan E.W. Åbergin tahtotila oli kotiseudun elinvoimaisuuden ja kulttuurin edistäminen sekä perinnetiedon säilyttäminen jälkipolville. E. W. Åberg on Ylä-Savon kotiseutuyhdistyksen perustajajäsen.  www.olvisaatio.fi

Tutkijaryhmä: University of Jyväskylä historian ja etnologian laitoksen tutkijat: rehtori Jari Ojala, Riina Turunen, Olli Matikainen, Merja Uotila, Heikki Kämäräinen, Janne Vilkuna, Heikki Rantatupa, Jaana Luttinen, Miikka Voutilainen, Jorma Ahvenainen ja Ville-Pekka Kääriäinen  (Helsingin Yliopisto).